 > Professori Jukka Kekkonen pelkää historiallisten
kokemusten mukaisesti valta-ja varallisuuserojen kasvaessa rangaistuksien
kovenevan rikkaiden eduksi ja köyhien tappioksi.
Kansanedustajien tehtavä laillisuusvalvojina tulee korostumaan
tulevaisuudessa, ennusti Helsingin yliopiston professori Jukka Kekkonen
(8.2.2006) "kansanedustaja ja laillisuusvalvonta"-seminaarissa
eduskunnassa Helsingissä.
Kansanedustajia laillisuusvalvontaan
perehdyttävän pienoisseminaarin järjestivät Eurooppalaisen Oikeusturvan
Keskusliitto - EOK ry, Lapin liitto ja kansanedustaja Hannu
Hoskonen (kesk). Seminaaria kuulemaan oli saapunut kymmeniä kansanedustajia
erityisavustajineen.
EOK:n kunniajäsen, professori Jukka Kekkonen
kyseenalaisti suomalaisen nyky-yhteiskunnan tinkimättömän lain noudattamisen.
"Noudatetaanko Suomessa lakia yhdenvertaisuusperiaatteen ja oikeusvaltion
parhaiden periaatteiden mukaan, vai lipsuvatko tulkinnat siihen suuntaan, että
voidaan puhua niiden menevän vahvemman oikeuden näkökulman
mukaan?"
Kekkonen pelkää historiallisten kokemusten mukaisesti valta-ja
varallisuuserojen kasvaessa rangaistuksien kovenevan rikkaiden eduksi ja köyhien
tappioksi.
Kekkonen huomautti rangaistuksien jo koventuneen Suomessa 1990-luvun
loulta lähtien.
Kansanedustajilla on tärkeä osa Suomessa demokratian
toteuttamisessa ja samalla myös laillisuusvalvonnassa", muistutti kansanedustaja
Hannu Hoskonen omassa puheenvuorossaan.
Hoskonen otti
esimerkkitapaukseksi 16 kansanedustajan 17. joulukuuta 2004 allekirjoittaman
muistutuksen oikeuskansleri Paavo Nikulan toiminnan lainmukaisuuden tutkimisesta
Natura direktiivin toteutumisesta Suomessa.
Muistuksen myötä maan ylin
lainvalvoja sai ensimmäisen kerran eduskunnalta moitteita itsenäisen Suomen
historiassa. Moiteasian alullepanijoita olivat Lapin Liitto ja EOK
ry.
EOK:n toiminnanjohtaja Jarmo Juntunen kertoi kansanedustajien
laillisuusvalvonnasta löytyvän ammottavia aukkoja. -"Kansanedustajien
laillisuusvalvonnassa on todella suuria ja vakavia puutteita, mistä syystä
koulutusta eduskunnassa halutaan järjestää. Puutteet ovat niin laadullisia kuin
asenteellisiakin, sanoi Jarmo Juntunen.
Juntunen esittääkin, että
valtiovalta turvaisi erityisrahoituksella koulutus-ja tutkimushankkeita, jotka
koskevat väärien päätösten tunnistamista ja niiden haitallisten vaikutusten
minimoimista.
|
